Minäkö hoitoihin ja äidiksi?

Kolmekymppisenä olin vasta valmistunut. Olin myös juuri kokenut parivuotisen ahdistuksen, joka myllersi koko sisimpäni. Mieheni olin löytänyt jo kymmenen vuotta aiemmin ja naimisissakin olimme olleet 6 vuotta. Olimme myös vastikään ostaneet vanhan talonromiskon yhdessä ystäviemme kanssa. Lähes kaikilla ystävilläni oli lapsia, joillakin jo isot perheet.

Järki sanoi, että alan kohta olla turhan vanha ensisynnyttäjäksi, mutta en ollut ajatukseen ollenkaan valmis. Kului pari vuotta ja järjen ääni nakutti edelleen - aika kuluu, aika kuluu - jätimme ehkäisyn pois.Vuoden innottoman yrittämisen jälkeen oma lääkärini kehotti katsomaan nyt vielä vuoden kaikessa rauhassa laimealla hormonilisäyksellä.

Kului taas vuosi  ja kohtalo puuttui peliin. Huippulukemiin piikkaavien verenpaineiden vuoksi jouduin silloiseen Hyksiin tutkittavaksi. Lääkäri oli Ihminen: Hän katsoi oireilun ohitse suoraan minuun, haastatteli minut perusteellisesti ja lähetti minut edelleen sekä psykiatrille, sisätautitutkimuksiin että  hormonitutkimuksiin. Tulosten perusteella sain pyytämättä lähetteen myös lapsettomuushoitoihin.

Jo tutkimukset olivat rankkoja. Mutta lapsettomuuteen löytyi syy sekä miehestä että minusta, jopa suhteellisen yyksinkertaisesti hoidettava syy. Olin saanut pätkätöiden jälkeen ensimmäisen pitkän sijaisuuden ja töitä piti tehdä täydellä teholla. Samalla ensin söin ja myöhemmin piikitin vahvoja hormoneja, jotka sekoittivat minulta sekä järjen että tunteet. Hormonit saivat aikaan myös kiivaan vauvakuumeen, ensimmäistä kertaa myös tunteeni olivat  'projektissa' mukana.

Vajaan vuoden hoitojen jälkeen tärppäsi. Tuntui kuin kantapäissä olisi ollut siivet, pää oli selkeä ja mieli kevyt. Kahdeksannella viikolla ultraäänessä odotettu vauva osoittautui tuulimunaksi. Kuukautisten mukana minusta valui kaikki voima pois. Makasin pari viikkoa sängyssä ja itkin.

Seuraavan kerran, kun tärppäsi, kieltäydyin toivomasta mitään ennenkuin vasta12 viikon tultua täyteen. Kesällä -94 olin 35-vuotias, tukevasti raskaana ja muutaman viikon onnellinen ja rauhallinen.

 

Kaikki, mikä voi ahdistaa, ahdistaa