Paperikauppa klo 10.35

Kapeilla käytävillä on tolkuton ruuhka. Pakkauspusseja ja rihkamaa on laskettu käsistä minne sattuu, myyntipöydissä vallitsee täydellinen sekasotku. Kaksi myyjää pakkaa joulukasseja sisäkkäin. Nuori nainen kiljahtelee kännykkäänsä ja tukkii keskikäytävän. Kaaoksessa silmä ei osu etsimäänsä, loputon iloisten joululaulujen kakofonia repii hermoja ja päätä alkaa särkeä.

Kirjakauppa klo 11.08

- En minä muista oikein mikä kirja se oli, enkä ole ihan varma kirjoittajastakaan, mummukka valittaa ohuella äänellä myyjälle. Myyjä kyselee keskittyneesti ja ehdottaa lopulta olisiko se tämä N.N. Tässä on kaksi hänen uusinta kirjaansa. - Kai se tuo oli vaikka siinä arvostelussa siinä oli ihan erinäköinen kansi. Kyllä minä tämän otan, kun vaan pääsisin tuonne kassalle asti. - Jospa minä kannan sen kirjan ja raivaan tietä, hymyilee myyjä, ja lähtee edeltä puskemaan tungoksen sekaan.

Turhuuksia ja hilettä -kauppa  klo 12.55

Nurkassa pieni soittorasia soittaa vienosti englantilaisia joululauluja. Peltirasioita, enkelinsiipiä, vanhanajan karamellitötteröitä, kristalleja, lasipalloja. Kaupassa ei ole mitään tarpeellista, mutta viihdyn siellä kolme varttia ja löydän kummityölleni koirasuojelusenkelin lemmikin kaulapantaan kiinnitettäväksi sekä uusvanhan rasian ostamalleni korulle. Pakkaan lahjat itse kotona, mutta myyjä valitsee huolellisesti tavaroihin sointuvat paperit ja nauhat minulle mukaan.

Kauppakeskuksen kahvila klo 16.17

Pöydän ääressä istuu yksinään, mutta hiljaa ja rauhallisesti kaksi pientä poikaa. Siististi pukeutuneet keski-ikäiset äiti ja isä ilmestyvät paikalle yhtäaikaa. - Mihin saa**nan hel***tiin sä hävisit, mies karjuu niin että kauppakeskus kaikuu. - Mähän sanoin, että käyn vielä... - Ihan yks v*tun sama missä sä olit. Nyt p**kele suksitaan v*tun hel***tiin täältä ja s****nan nopeesti, huuto jatkuu. Mies ja nainen lähtevät takseen katsomatta ja pienet pojat seuraavat hiljaa perässä.

Kauppakeskuksen kahvila klo 16.25

Naapuripöytään tulee 4 sukupolvea yhteisellä reissulla: vauva, äiti, mummo ja mummon äiti. Vauva on hyväntuulinen ja seurueen tunnelma on leppoisa. Kun ruuat on haettu, vauva pitäisi istuttaa syöttötuoliin. Parikymppinen äiti lähestyy pöytiä siivoavaa mustaa miestä, joka vastaa tiedusteluun ystävällisesti englanniksi. Syöttötuoli löytyy heti, mutta äidiltä menee hermo. Koko ruokahetken ajan äidin ja mummon keskustelu pysyy samassa aiheessa: On se hävytöntä ettei Suomessa saa palvelua suomeksi. Isomummu ja vauva keskittyvät toisiinsa.

Toisen puolen pöydässä nuoret miehet korjaavat astiansa valmiiksi tarjottimelle. - Thank you very much and have a merry merry Xmas - toivottaa astioiden korjaaja heille iloisesti.

Ruokamarketti 19.53

Marketti on lähes tyhjä. Palvelutiskeillä myyjillä on aikaa palvella. Kassalla ei tarvitse jonottaa. Koko joulunajan ruokaostokset on tehty rauhassa ja vajaassa tunnissa. Ainoastaan joulukakku jäi uupumaan.

Toinen ruokamarketti 21.58

Viimeinen pyrähdys joulukakun hakuun. Tyhjässä marketissa on yksi hedelmäkakku jäljellä. Heräteostoina otamme vielä kuivahedelmiä ja lisää suklaata. Olemme viimeiset asiakkaat kassalla 21.04. Kassatytön mekaaninen hymy sammuu, heti kun ostoksemme on maksettu.