Olen aina ajatellut itseäni lemmikkinä tai pienenä luonnonvaraisena orvokkina. Erehdyttyäni huokaisemaan tuon ääneen, näin ystäväni ilmeestä, ettei hän koskaan ajattele itseään kukkasena. Pieni kärsimätön kulmienkurtistus tarkoittaa ilmeisesti, että lakkaa leikkimästä Runotyttöä, lähes viisikymppinen matami.

Girls-Only Blogthingsin (minkä ihmeellisen linkkiketjun päästä sinne jouduinkaan) kukkatestin mukaan olen lilja. En tunnista itseäni liljaksi, minusta puuttuu kaikki kuningatarmaisuus.  Mutta uskottava se kai on kun kerran Testi niin kiistattomasti kertoo:

You Are A Lily

You are a nurturer and all around natural therapist. People see you as their rock. And they are able to depend on you. You are a soothing influence. You can make people feel better with a few words. Your caring has more of an impact than even you realize.

Mairittelevat liljamääritelyt tunnistan tietysti heti ehdaksi minuksi. Rakastan testejä, mitä hömpämpiä sen parempi.

Kukista kopottelen sujuvasti siltaani myöten tuoksuihin. Olin 16-vuotiaana kielikurssilla Ranskassa Grassen lähellä. Vierailimme hajuvesitehtaalla ja kukkaviljelmillä ja saimme mukaamme kukin pienen näytepullon. Ei selvinnytt mitä se sisälsi, mutta tuoksu lumosi minut. Käytin pienen pisaran kerrallaan, tuota satumaista, ilmavaa kukkaistuoksua. Vasta muutamia vuosia myöhemmin minulle selvisi, että tuoksu on Nina Riccin klassikko L' Air du Temps. 

Aikanaan  käytin sitä päivittäin, ja huivilaatikostani lehahtaa yhä vieno aavistus jasmiinin, ruusun, gardenian, neilikan, iiriksen ja santelipuun sekoituksesta. Nykyäänkään en tunne olevani hyvin pukeutunut, ellen lopuksi suihkauta tuoksua ohimoille, kaulalle ja ranteisiin. Käyttökerrat ovat vain harvenneet, ja pienehkökin  pullo riittää useaksi vuodeksi. Mitään muuta hajuvettä en koskaan ole osannut käyttää.

L'Air du Temps'in suunnitteli Nina Riccin poika Robert  sodan jälkeen vuonna 1948. Niin tuoksun kuin pullonkin (joka kehitettiin Laliquella 50-luvun alussa) haluttiin kuvastavan ajan toiveikkuutta, valoisuutta, rauhaa ja rakkautta. Ranskankielinen nimi L'Air du Temps on helppo kääntää ajan hengeksi, mutta käännöksestä jää puuttumaan se kepeys, mikä sisältyy ranskankieliseen ilmaukseen. Tuoksu, pullo ja nimi - täydellinen illuusio  - ja toimii yhä.